perjantaina, lokakuuta 18

Mama, put my guns in the ground. I can't shoot them anymore

 photo DSC_3923_zps881a6f6e.jpg
 photo DSC_3915_zpsc7862205.jpg
 photo DSC_3920_zps4d284138.jpg
 photo DSC_3910_zps3641834e.jpg
 photo DSC_3912_zps2325bd87.jpg
 photo DSC_3917_zps43ad3ec9.jpg

Oon palannut tässä muutaman viikon sisään juurilleni. Takaisin 14-vuotiaaksi. Guns n' roses ja tumma tukka maistuu taas. Tai oikeastaan ei.

Hiuksilleni tein pahan virheen, mutta onneksi sellaiset virheet ovat aina korjattavissa. Se on vain niiiiin kamalaa pitää yllä yhden väristä hiusta. Vaikka se olisikin se paras. Toisaalta.. on mun hiukset kokeneet viime kesän aikana kaiken violetin eri sävyistä sinisen eri sävyihin. Ja puhtaaseen harmaaseen. Sekä turkooseihin ja mustiin raitoihin. Mutta, yksi asia siinä onkin ollut parasta. Ne värit ovat aina muutamien pesujen jälkeen palanneet entiseen. Traumoja ei ole siis kertynyt.

Paitsi nyt. Mun hiukset on tummanruskeat ja vaikka kuinka pesisin näitä, ne eivät muutu takaisin valkoisiksi.

Katsotaan parin viikon päästä kun tääkin kokeilu on taas historiaa. Kivaa viikonloppua, puspus!

2 kommenttia:

  1. Wow! That coat/cape thingy is absolutely amazing! I love it!

    x Dawn
    Artofbeingweird.wordpress.com

    VastaaPoista