Miten ihmisellä voi olla näin saatanan kuuma. En enää koskaan aio asua ylimmässä kerroksessa. Tai olla pesemättä meikkejä pois naamasta. Nääkin on nyt vaan kolmeen kertaan tuunatut, mutta kun ei aina voi jaksaa. Oikeastaan ikinä.
Seuraavalla kerralla voisin tosin pitää vähän edes huolta siitä, että sojottavatko mun kulmakarvat kohti lattiaa tai kasvaako ne sujuvasti pitkin naamaa. Molempi on nyt parempi. Ja ei ainakaan mitenkään IN. Toisaalta en mä ikinä oo.
Miksi sitä paitsi viisi tuntia sitten olisin kyennyt saamaan vintin pimeäksi about sekunnissa mutta nyt siihen ei ole toivoakaan? Miks mä en oo nukkumassa? Miks luulen kuitenkin herääväni huomenna kahdeksalta? Koska niin nyt ei tapahdu ikinä. Ei oo ennenkään tapahtunut. Hyvää yötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti