tiistaina, marraskuuta 13

BUT IN MY LONELY ROOM I cry the tears of a clown

Photobucket
Photobucket

Lähdin lauantaina ehkä ekaa kertaa kymmeneen vuoteen ulos otsa (ihan kokonaan) näkyvillä. Hiusrajatraumoja mä en ehkä koskaan saa selätettyä, mutta kampauksen suhteen tuo ei välttämättä ollut se ensimmäinen ja viimeinen kerta.

Voiko nuppineulojen sijaan käyttää jotain korvikkeita? Hiuspinnejä? Kuka tulee ompelemaan mun mekon (lisäosan) valmiiksi? Tai edes aloittaa sen? Tulee kiire.

8 kommenttia:

  1. en myöskään osaa olla otsa paljaana. paitsi urheillessa, ja sekin on melkein liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mä alan jopa kotona yksin sukimaan hiuksia naaman eteen. siis jos ne on jostain syystä kiinni. en sitten halua tietää että miten toimisin, jos kävisin esim. siellä lenkillä..:D

      Poista
  2. Hienoja kuvia! Todella tunnelmallisia! (:

    VastaaPoista
  3. Heips, sulla on supertyylikäs blogi. :) Et ikinä usko miten päädyin tänne. Siis ei sillä ettenkö ois voinut päätyä muutakin kautta (ja ois varmaan ollut syytä) mutta homma meni nyt näin että pläräsin läpi yhtä sukututkimusta ja siellä tuli sun nimi vastaan. :D Ja siis tuota sen perusteella sun isoisoäiti ja mun isoäiti on/oli serkuksia! Että näin, pieni maailma. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos paljon!:)
      Ja en kyllä uskokkaan! Maailma tosiaan on pieni ja sitä rataa. Mieletöntä, heh! Saanko kysyä että kumman suvun puolelta?:D Tai ehkä oikeammin että minkä suvun..

      Poista