JESUS OF NAZARETH

Mun on pakko kertoa vielä muutama fakta. Mä vihaan kookoksen hajua. Se on ehkä yksi kamalimmista asioista mitä ihminen voi tietää. Että terkkuja vaan sinne ylä-asteelle sille joka käytit jotain tukkajuttua kyseisellä "tuoksulla". Koko koulu (minä) sai nauttia siitä. Heh. Anteeksi! Olit silti yksi parhaimmista tyypeistä!

Mulla on myös toisaalta vähän ikävä niitä aikoja. Miksi ihmiset sitten loppujen lopuksi vain katoaa ympäriltä? Mihin kivenkoloon ne entiset parhaimmat kaveritkin kaivautuu? Mulla on ikävä teitä!

Mulla on ollut myös muutamien vuosien tavoitteena päästä hengailemaan vähän sinne turun suuntaan. Ei se vaan ole ottanut onnistuakseen. Mikä siinäkin on niin vaikeaa? Ikävöin turkuun ja haluan päästä fiilistelemään menneitä aikoja, jooko! Ei nyt ehkä enää tänä vuonna, mutta ens vuonna sitten. Pliis.

Ja rakas joulupukki, tuo mulle lisää sukkia lahjaksi. Ne aina vaan katoaa johonkin. Ja johonkin on sellainen paikka, että mä en ainakaan tiedä että missä se on. Sama oodi sukkahousuille. Niille perusmustille. Missä tekin kaikki ootte? Ne muutamat ehjät ja nukkaantumattomat joita oli vielä vähän aikaa sitten. Roskiskamaa on kylläkin sukkalaatikot täynnä.

Niin ja dear santa, rauhaa ja rakkautta. Lämpöä ja hellyttä. Kynttilöitä ja kirjoja. Kirjeitä. Lukemista. Inspiraatiota. Kykyä tarttua toimeen, ei haaveilla ja haahuilla. Työpaikka. Halpa asunto helsingistä. Pusuja. Ja niin.. en mä oikeastaan mitään toivo. Tykkään kuitenkin risteistä. Isoista ja näyttävistä. Pienemmistäkin. Mustista ja erilaisista. Mulle kelpaa myös Jeesus ristiinnaulittuna, ristiin tietenkin. Pehmeät paketit on ihania, mutta niin ovat kovatkin. En vaadi paljoa. Paitsi sitä saatanan lunta.

Ja rakas poikaystävä, laula mulle joutsenlaulu.