there's nothing to do and there's nothing to say

Lauantai oli aika supermukava päivä. Aurinkoa riitti ja kuumuutta! Olin ihan jo hautaan menossa, kun astuin paljain varpain ulos minimaalisissa vaatteissa (just heränneenä), että ei helvetti, enkö mä edes sukkia tarvitse.. Tosiaan, about 15 astetta koko pvän ja ihan kesäfiilis. Kutsuttiin Johanneksen kanssa Eero Siltamäkeen ja istuskeltiin puistossa ja oli kivaa sekä pelkästään sitä täydellistä fiilistä koko päivä täynnä. Lähdettiin Johanneksen kanssa yökävelyllekkin Tuomarinkartanon abclle! Käveltiin siinä reippaasti sitten kuusi kilometriä eikä tuntunut missään. Lähinnä tunne oli pelkästään onnellisuuden puolella.

Muuten mä oonkin ollut totaalisessa koomassa. Nähnyt kahta ihmistä tuon yhden lisäksi ja lopun ajan hengannut yöpuvussa ja naama ja tukka räjähtäneenä. Sainpahan ainakin kai kurottua kiinni univelkoja! Tai todennäköisesti luulen vaan, että sain.






Koskaan en oo näin huonosti onnistunut..






Nämä kolme olisivat kuuluneet siihen edelliseen satsiin. Ramppaus kahden koneen välillä ei tosin kiinnostanut yhtä paljon kuin olisi luullut.























Koko pääsiäisloman voisi tiivistää näihin kaikkiin. Tein elämäni ensimmäisen kerran OHUKAISIA (öö...) ja onnistuin!!!!!!! Söin myös nuudeleita pahimpaan nälkään vietettyäni muutaman tunnin yksinäni... enkä vissiin koskaan opi etten saa niitä alas enempää kuin sen pari haarukallista.

Heipa!