lähde professorin kanssa rauhallisesti

Multa lähti eilen ääni. Tai no, lähti ja lähti.. Manasin tätä kipeyttä ihan alkuviikosta lähtien, ja nyt se sitten huipentui siihen rasittavimpaan osaan. Kurkkukipu lähti osaksi, mutta yskä yllätti, ja voi helvetti että vihaan niiskuttamista. Mun ääni on jotain aivan kamalaa. Olin yötä Johanneksella, ja aamulla (kahden aikaan päivällä..) kun iskäni soitti, sen ensimmäinen kysymys oli: "onko sulla krapula?", no ei helvetti ollut, vaan koko yläkroppa niin täynnä räkää, että ääni pihisi ja yskin sitä parvekkeella puoli tuntia pois. Nami! Oli ihanaa yrittää tänään huuta yläkerrasta alakertaan jotain, kun ääni pomppi niin huolella, että kuulostin äänenmurroksen saaneelta teini-ikäiseltä pojalta. En puhu enää.









Keitin juuri kaksi kuppia kahvia, koska silmät meinaa painua kiinni, ja kaatuminen sohvalle viltin kanssa houkuttaisi. Huono idea, mähän vuokrasin just kaks elokuvaakin, ja poika on tulossa tänne.. Hyvää ystävänpäivää! Olen lapsenvahtina.





Kuvate eivät ole mitään maailman uusimpia. Isken tähän nyt vain kaikki julkaisemattomat muutamien viikkojen takaa. Uuttakin kuvamateriaalia olisi (maanantailta..), mutta ei oikein löydy innostusta kameran etsimiseen ja kytkemiseen koneeseen.. Mission impossible!?